Hämeen Vihreät

Kannanotot

Hallituksen energiapaketti olisi miljardien virheinvestointi

Kannanotot – Tiedotteet – 25. huhtikuuta 2010

Hämeen Vihreiden mielestä hallituksen esitykset lisäydinvoiman rakentamisesta ja uusiutuvien energiamuotojen edistämisestä perustuvat virheellisille tiedoille.Hallituksen esitys kahden ydinvoimalan rakentamisesta on laadittu tarkoitushakuisesti vuoden 2020 sähkön kulutusennusteita korottamalla ja energian säästötavoitteet sivuuttamalla. Työ- ja elinkeinoministeriö laski viime syksynä sähkön kulutusennustetta 98 TWh:sta 91 TWh:iin. Ydinvoimaesityksessä kulutusennuste on kuitenkin palautettu ennalleen asiaa perustelematta.

Ydinvoimaesityksessä on myös sivuutettu energiansäästöä koskevat tavoitteet (-20% vuoteen 2020 mennessä), joihin Suomi sitoutui EU:n huippukokouksessa keväällä 2007. Syy energiansäästön sivuuttamiselle on ilmeinen: se asettaisi lisäydinvoiman tarpeen kyseenalaiseksi.

Hämeen Vihreät oudoksuu myös uusiutuvien energiamuotojen edistämistä koskevan hallituksen esityksen sisältöä. Vaikka velvoitepaketti sisältää monia edistysaskeleita, se painottaa voimakkaasti lämmön ja biopolttoaineiden tuotantoa sähköntuotannon kustannuksella. Ministeri Pekkarisen väite, jonka mukaan “uusiutuvilla energialähteillä voidaan kattaa lämpöä ja liikennettä, ei niinkään sähköä”, on harhaanjohtava.

Hämeen Vihreät arvostelee hallituksen hätiköityä pyrkimystä kaksinkertaistaa liikenteen biopolttoaineiden jakeluvelvoite 10:stä 20 prosenttiin seurauksia miettimättä. Henkilöautojen valmistajat ovat mitä ilmeisimmin siirtymässä nopeasti sähköautojen valmistukseen etanoli- ja biodieselautojen sijaan. Liikenteen biopolttoaineet ovat jäämässä kalliiksi ja väliaikaiseksi ratkaisuksi.

Hämeen Vihreät vetoaa eduskuntaan miljardiluokan virheinvestointien välttämiseksi. Ydinvoiman ja biopolttoaineiden massiivisen tuotannon sijasta energiaa tulee ensisijaisesti säästää ja tuotantomenetelmissä keskittyä taloudellisesti, eettisesti ja ekologisesti kestäviin uusiutuvan energian ratkaisuihin. Nykyisessä muodossaan hallituksen esitys jää hyvin kauaksi vastuullisen energiapolitiikan tavoitteista.

Hämeen Vihreät ry. hyväksyi kannanoton kevätkokouksessaan 24.4.

Ei kommentteja »

Häme raiteilleen!

Ajankohtaista – Kannanotot – 23. marraskuuta 2009

Rataverkko on Hämeen selkäranka

Raideliikenne on tulevaisuuden kulkutapa: se on lähes kitkatonta, vähän saastuttavaa ja ennen kaikkea nopeaa.

Hämeen Vihreiden mielestä olemassaolevaa rataverkkoa pitää hyödyntää paremmin koko Hämeessä. Toimiva paikallisliikenteen verkosto tulee laajentaa Päijät-Hämeessä jo oleville radoille Heinolaan ja Orimattilaan. Uusia seisakkeita pitää ottaa käyttöön koko Hämeen alueella. Pääradalla Riihimäestä pohjoiseen myös taajamajunien vuorovälejä pitää lyhentää.

Helsinki-Forssa-Pori -rata on Lounais-Hämeen kehittämisen kannalta ratkaisevan tärkeä. Hämeen Vihreät ovat tyytyväisiä siihen, että Hämeen Liitto on ottanut ratahankkeen mukaan suunnitelmiinsa, kuten Hämeen Vihreät ovat jo useamman vuoden vaatineet.

Myös Kerava-Lahti oikoradan suosio on ylittänyt kaikki ennusteet. Nyt on oikea hetki hyödyntää alkanut kasvu täysimittaisesti ja tulevaisuuteen katsoen. Hyvin vähillä kustannuksilla hämäläinen rataverkko voidaan valjastaa palvelemaan sekä ihmisten liikkumistarvetta että ympäristökuormituksen pienentämistä.

Lisäksi asutusta ja työpaikkoja pitäisi jo kaavoittaa rohkeasti nyt käytöstä pois olevien seisakkeiden lähiympäristöön, niiden tulevaan käyttöönottoon valmistautuen. Rataliikenne tulee myös saada saumattomaksi osaksi muuta autotonta liikennettä, linja-autovuoroja ja kevyen liikenteen palveluja, kaavoittajien, liikennöitsijöiden ja käyttäjien yhteistyöllä.

Lisätietoja:

Altti Moisala

vs. toiminnanjohtaja

puh. 044 0900864

Ei kommentteja »

Lapsiin ja luontoon sijoitettava lama-aikanakin

Kannanotot – 17. huhtikuuta 2009

HEINOLAN LINTUTARHAN JA HÄMEENLINNAN LUONTOKOULUN TOIMINTA TURVATTAVA VÄLITTÖMÄSTI

Hämeen Vihreät otti kevätkokouksessaan kantaa elvytystoimien ja säästöjen suuntaamiseksi pitkäjänteisesti ja tulevaisuudenuskoa rakentavasti. Hätäisesti toteutetut leikkauspäätökset osuvat usein kipeästi valtaa vailla oleviin ja vähintään epäsuorasti myös luontoon, murentavat hyvinvointia ja ovat
pahimmillaan säästöjä vain paperilla. Tiukimpinakin aikoina sijoitukset lapsiin ja ympäristöön kantavat taantuman yli sekä euroina että elämänlaatuna.

Heinolan lintutarha ja Hämeenlinnan Luontokoulu Ilves ovat kiusallisia esimerkkejä lyhytnäköisten poliittisten päätösten ja näennäisten säästöleikkureiden hampaisiin perusteetta joutuneista hankkeista. Hämeen Vihreät muistuttaa kuntien vallankäyttäjiä ennakoivan politiikan tärkeydestä: tilinpäätöksistä poistuisivat lintutarhan ja luontokoulun laskennallisten käyttökulujen myötä myös ilon, myönteisen imagon, yhteisöllisyyden ja kestävän kehityksen terveys-, viihtyvyys- ja ympäristötuotot. Sekä lintutarhan että luontokoulun tuhansien ystävien palaute on kuultava ja kumpikin hanke vakinaistettava.

Heinolan lintutarhalla on keskeinen merkitys valtakunnallisessa eläinsuojelutyössä. Sijoitukset lintutarhaan ovat tuottaneet hyvää mieltä arvokkaasta työstä, selkeää imagohyötyä ja ainutlaatuisen mahdollisuuden koko seudun asukkaille tutustua lintuihin ja osallistua niiden hoivaamiseen. Suoran rahoituksen lakkauttamisen säästövaikutus on hyvin kyseenalainen, kun kaupunkipuistoalueella sijaitsevat rakennukset on kuitenkin säilytettävä ja kun lintutarhan työntekijät joka tapauksessa jatkavat kaupungin palveluksessa. Momentilta toiselle heiteltäessä eurot eivät vähene, mutta tulokset ja yhteinen tekemisen meininki valitettavan usein kyllä.

Hämeenlinnan seudulla tuhannet lapset ja nuoret ovat päivähoidon ja kouluopetuksen ammattilaisten ohella saaneet nauttia Luontokoulu Ilveksen palveluista yli kymmenen vuoden ajan. Maaliskuussa 2008 Ilves vastaanotti oppilaitoksen ympäristösertifikaatin ensimmäisenä suomalaisena luontokouluna. Nyt, vuotta myöhemmin, luontokoulun toiminta on mm. säästösyistä jäissä. Hämeen Vihreät vetoaa toiminnan käynnistämiseksi uudestaan välittömästi.

Lamantorjuntatalkoiden nimissä kaupunkien käytössä on luova keinovalikoima yhdistellä ennakkoluulottomasti yritysten ja kolmannen sektorin voimavaroja julkisen talouden kanssa. Sekä lintutarha että luontokoulu tarjoavat mahdollisuuden rakentaa suuntaa näyttävä, yhteistyöstä kertova paikallinen “majakka”. Heikoista huolehtiminen ja vastuullinen talouspolitiikka edustavat näköalaa taantuman tuolle puolen.

Lisätiedot

Hämeen Vihreiden piirihallituksen puheenjohtaja Jukka Ilmonen, 0400-70 74 78, jukka.ilmonen (ät) lamk.fi

Raideliikenne alue- ja paikallistason kehittämiskohteeksi

Kannanotot – 13. huhtikuuta 2008

Hämeen Vihreät vaatii maakuntaliitoilta ja kuntatoimijoilta sekä muiltakin
puolueilta määrätietoisia toimia liikennestrategioiden uusimiseksi. Hämeen
Vihreiden vuosikokous otti kantaa maakunnan kehittämiseen sunnuntaina
Riihimäellä.

Aiemmat tiepainotteiset liikenne – ja rahoitusstrategiat on muutettava Vanhasen
II hallituksen linjausten mukaisesti raidepainotteisiksi.

Tämä tarkoittaa raiteiden rakentamista Helsingistä Forssan kautta Poriin sekä
Lahdesta Heinolan kautta Mikkeliin. Etelä-Suomen suurten asutuskeskusten
yhdistäminen uudenaikaisten ratojen avulla on ainoa mahdollisuus liikenteen
hiilidioksidipäästöjen todelliseksi vähentämiseksi. Suunnittelu on
käynnistettävä välittömästi ja ratojen tulee olla käytössä viimeistään 2025.

Uudet radat luovat taloudellista vaurautta laajentamalla työssäkäyntialueita ja
sulauttamalla koko Etelä- ja Keski-Suomen yhdeksi elinkeinovyöhykkeeksi.
Suomella ei ole varaa ylläpitää alueellisesti liian eriytynyttä
yhdyskuntarakennetta.

Uuden rakentamisen ohella nykyisiä ratoja tulee käyttää tehokkaammin. Kanta -
ja Päijät-Hämeen yhteyksiä on parannettava. Myöhäisillan vuoroja lisäämällä ja
junien ja linja-autojen yhteistariffeilla luodaan edullista ja toimivaa
liikennettä. Kunnilta edellytetään erityisten matkakeskusten rakentamista ja
asemaverkoston tihentämistä.

Turve ei sovi ilmastonmuutoksen ehkäisyyn

Kannanotot – 1. huhtikuuta 2008

Helsingin Sanomat julkaisi 27.3. laajentumiskomissaari Olli Rehnin Vieraskynä-kirjoituksen EU:n ympäristövaatimuksista. Kirjoituksessa Rehn viittaa Euroopan komission energia- ja ilmastopakettiin, jossa jäsenmaille asetetaan kunnianhimoisia tavoitteita hiilidioksidipäästöjen hillitsemiseksi.

Rehn ehdottaa ilmastonmuutoksen torjuntaan yhdeksi ratkaisuksi toisen sukupolven biopolttoaineen tuottamista turpeesta.

Ehdotus tuntuu oudolta kun muistaa että turpeen hiilidioksidipäästöt ovat tuotettua energiayksikköä kohti suuremmat kuin kivihiilellä. Esimerkiksi Kansainvälinen ilmastopaneeli IPCC luokittelee turpeen fossiilisen polttoaineen kaltaiseksi energianlähteeksi, jota ei missään nimessä voi käyttää ilmastonmuutoksen ehkäisemiseen.

Samaa mieltä on myös Euroopan komissio, joka tuoreessa uusiutuvien energiamuotojen edistämistä koskevassa direktiiviesityksessä toteaa ettei sellaista maata, jonka maaperään tai kasvillisuuteen on sitoutunut suuria määriä hiiltä, pidä käyttää biopolttoaineiden tuotantoon.

Syy on yksinkertainen: turpeeseen varastoitunut hiilidioksidi vapautuu energiantuotannossa kerralla ilmakehään sen sijaan että vapautuminen tapahtuisi vuosisatojen kuluessa luonnossa.

Suomessa on mielellään sivuutettu tämä tosiasia väittämällä että turve on hitaasti uusiutuva luonnonvara. Vuosituhannen mittakaavalla ei ole kuitenkaan merkitystä kun muistaa missä aikataulussa kasvihuonepäästöjä tulisi leikata. Ihmiskunnalla on vain muutama vuosikymmen aikaa ryhtyä toimeen, mikäli ilmastonmuutos aiotaan pitää aisoissa.

Turpeen luokittelua koskeva jaarittelu on tullut nyt tiensä päähän. EU:n jäsenmaiden ja Euroopan parlamentin enemmistöltä tuskin heruu ymmärrystä Suomen harrastamalle itsepetokselle turvekysymyksessä.

Jatkossa olisi toivottavaa, että Suomi keskittyisi toimiin, joilla pyritään aidosti edistämään energiansäästöä ja vähäpäästöisten energiamuotojen käyttöönottoa. Niissä piilevät myös suurimmat kasvumahdollisuudet. Esimerkiksi Saksassa uusiutuvat energiamuodot työllistävät jo nyt enemmän ihmisiä kuin fossiilisiin polttoaineisiin perustuvat teknologiat.

Eero Yrjö-Koskinen

Kolme kuntaa muodostaisi elinvoimaisen kokonaisuuden

Kannanotot – 27. maaliskuuta 2008

Hyvinkään, Riihimäen, Lopen ja Hausjärven kuntaliitoskaavailuja voisi verrata järkiavioliittoon. Rakkautta tuskin löytyy, mutta olisiko kuntaliitos muuten perusteltu? Professori Pentti Meklinin ja kaupunkitutkimuspäällikkö Kauko Arosen selonteot eivät tarjoa tähän yksiselitteistä vastausta. Hyvinkää ja Riihimäki muodostavat omat keskuksensa, joiden yhdistäminen ei toisi selkeää lisäarvoa.

Tietyissä asioissa, kuten perusterveydenhoidossa, yhdistyminen olisi jopa haitallista: sen seurauksena Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi liitettäisiin osaksi Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiriä (HUS). HUS:in piiri on seitsemän prosenttia Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiriä kalliimpi. Käytännössä se merkitsisi kolmelle kunnalle viiden miljoonan euron lisälaskua sekä erikoissairaanhoidon keskittymistä Hyvinkäälle.

Hyvinkään ja Riihimäen välisen alueen muuttaminen asuin- ja työpaikkakeskittymien ryppääksi olisi myös ristiriidassa tiivistä kaupunkirakennetta suosivan lähestymistavan kanssa. EU:n energia- ja ilmastovelvoitteiden seurauksena kuntien tulisi suosia vähäpäästöisiä ja energiansäästöä edistäviä infrastruktuuriratkaisuja. Nauhamaisen asuin- ja työpaikkakeskittymän rakentaminen Hyvinkään ja Riihimäen välille tuskin täyttäisi näitä kriteerejä.

Pienemmässä mittakaavassa kuntaliitoksessa voisi olla kuitenkin järkeä. Hausjärvi, Loppi ja Riihimäki tekevät jo nyt tiivistä yhteistyötä erikoissairaanhoidossa, perusterveydenhoidossa, ammatillisessa koulutuksessa, päihdehuollossa, kuntoutus- ja sosiaalipalveluissa sekä kulttuuri- ja vapaa-ajan kysymyksissä.

Sen sijaan lukiokysymyksessä ei ole löytynyt sopua: kukin kunta pitää edelleen kiinni omasta opinahjostaan, vaikka Lopella ja Hausjärvellä kustannukset ovat lähes kaksinkertaiset Riihimäkeen verrattuna.

Väestörakenteen muuttuessa ja sosiaalimenojen kasvaessa on vaikea kuvitella että tällainen lähestymistapa voisi edelleen jatkua. Tuntuisi luontevalta että Riihimäki, Loppi ja Hausjärvi sopisivat kuntaliitoksesta tavalla, joka turvaisi niiden peruspalvelut samalla kun luotaisiin edellytykset terveen elinkeinorakenteen, kestävän infrastruktuurin ja monipuolisten kulttuuripalvelujen kehittämiselle.

Eero Yrjö-Koskinen
Riihimäki

Vaara: Vihreillä yksinoikeus ympäristöasioihin?

Kannanotot – 17. helmikuuta 2008

Vastine Uusi Lahti 13.2.2008

Valtuustopuheestani vedetty johtopäätös ei pidä paikkaansa.
Vihreät, niin paikallisesti kuin valtakunnallisesti ovat erittäin
hyvillään siitä, että muissa puolueissa on herätty huomaamaan se
uhka, jota ilmastonmuutos kasvihuonekaasuineen aiheuttaa. Ei, meillä
ei ole yksinoikeutta, mutta meillä on oikeus nostaa esille
suhteellisuus, siitä mikä on oikeasti merkittävää. Se, että
puhuu huolestuneesti ei vielä ole tae siitä, että on valmis
tekemään päätöksiä asioita parantavaan suuntaan.

Lahden Kymijärven lämpövoimalaitos käyttää pääraaka-aineenaan
kivihiiltä, joka on hiilidioksipäästöjen aiheuttajana aivan toista
luokkaa kuin mitä ovat hiilikuljetukset, niiden viimeisillä
kilometreillä Loviisan satamasta Lahteen, lainkaan sitäkään
väheksymättä. Mutta tässä kohden asian suhteellinen suuruus oli
vasemmistoliitolta luokkaa viherpiiperrys, sitä, josta meitä
vihreitä on erityisesti takavuosina syytetty. Arvion mukaan, vaikka
hiilidioksiidipäästöt kaikkialla maailmassa seisahtuisivat tähän
päivään, jatkuu lämpeneminen tällä maapallolla vielä yhden
asteen verran. Ja se toinen kysymys, joka näissä yhteyksissä on
keskusteltava, on raha. Nyt ilmastonmuutoksen hidastaminen maksaa
paljon, mutta vuosien kuluttua se maksaa monin verroin enemmän.

Kymijärven voimalaitoksen saattaminen päästöttömämmäksi vaatii
paljon rahaa. Puhutaan satojen miljoonien eurojen investoinneista.
Lahti Energia tuottaa sähköä ja lämpöä. Niitä me tarvitsemme ja
saammekin varsin edullisesti, hinnankorotuksista huolimatta. Olemmeko
valmiit maksamaan enemmän siitä, että se olisi saasteettomampaa?
Olisimmeko valmiita hyydyttämään tai edes pienentämään kaupungin
tuloutusvaatimusta 19 miljoonaa euroa/vuosi, niin että Lahti Energia
voisi kehittää uutta ja parempaa?

Teknisen toimialan, koulutuspalveluiden puhumattakaan sosiaali- ja
terveyspalveluiden palvelutason nostaminen, edes säilyttäminen ja
ympäristöasioiden parantaminen on erittäin vaikea yhtälö
kunnallisella tasolla ja vaatii ennen kokematonta tasapainoilua –
siinä ei muutamaan näreeseen hirttäytyminen auta.

Uskon, että jokainen ihminen ymmärtää asioiden merkityksen.
Kysymys on siitä, että päättäjät, myös vasemmistoliitosta,
rohkenevat olla mukana päätöksissä, jotka johtavat todellisiin
parannuksiin, ja ne päätökset ovat mitä suurimmassa määrin
rahallisia. Ideologialla ja talkoilla ei pitkälle pötkitä.

Muuten, jos toimittaja olisi tarkasti kuunnellut, hän olisi kuullut,
että olen raideliikenteen suuri ystävä.

Kirsti Vaara
Lahden Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja

Yrjö-Koskinen: Kulttuuri-investointeja ei pidä väheksyä

Kannanotot – 23. tammikuuta 2008

Allinnan ja Voimalan tulevaisuutta koskeva keskustelu on herättänyt monissa
epäilyjä kulttuurin kannattavuudesta. Aamuposti toteaa pääkirjoituksessaan että
kaupungin olisi kannattanut peruskorjata ja vuokrata Allinna ulkopuoliselle
yritykselle. “Tämä olisi ollut kannattavampaa kuin rakennuksen kunnostaminen ja
antaminen sitä halajavien kulttuuripiirien käyttöön.” (AP 14.12.)

Kaupunginvaltuusto puolestaan torjui Voimalan vuokraamisen Riihimäen Teatterin
käyttöön toteamalla ettei kaupungilla ole varaa suuren luokan investointeihin
kulttuurisektorille. Päätöksen taustalla on ajatus ettei teatteritoiminta kykene
kattamaan tilavuokran aiheuttamia kuluja.

Molemmat päätökset syntyivät huonon valmistelun ja väärinymmärrysten tuloksena.
Kulttuurin arvoa ei nimittäin mitata pelkästään pääsylipputulojen muodossa.
Aihetta tutkinut John Myerscough totesi jo taannoin Isossa-Britanniassa, että
monipuolinen kulttuuritarjonta vaikuttaa kaupunkien vetovoimaan muun muassa
yritysinvestointien, muuttoaikeiden ja turismin muodossa.

Myerscough tutki Pohjois-Englannissa sijaitsevan Glasgown muutosta teollisen
murroksen runtelemasta kaupungista moderniksi toimintaympäristöksi 80-luvun
lopulla. Ulkoisista puutteistaan huolimatta kaupungissa oli myös vireä ja
monipuolinen kulttuurisektori, johon satsaamalla kaupunki halusi tavoitella
uusia käyttäjäryhmiä, kuten turisteja ja yrittäjiä sekä erityisesti
palvelusektorilla toimivia henkilöitä. Rohkeat investoinnit tuottivat tulosta:
Glasgow valittiin Euroopan kulttuuripääkaupungiksi vuonna 1990.

Glasgown esimerkki osoittaa ettei kulttuurin kokonaistaloudellisia vaikutuksia
pidä aliarvioida. Kulttuurisektori on eräs Iso-Britannian merkittävimmistä
työllistäjistä, vientitulojen kerääjistä ja turistien houkutuskeinoista:
jokainen kulttuuri-investointi on tuottanut siellä sijoituksen takaisin
1,7-kertaisena lisääntyneiden hotelli- ja ravintolakäyntien, julkaisutoiminnan
ja jälleenmyynnin muodossa.

Tätä taustaa vasten Riihimäen kannattaisi ehkä tarkistaa suhtautumistaan
Allinnan ja Voimalan käyttöön. Voimalaa ei tarvitse rajoittaa
teatteritarkoituksiin, vaan se sopii hyvin myös konferenssi- ja
näyttelytarkoituksiin. Allinna kannattaa puolestaan säilyttää koko kaupungin
kulttuurisena olohuoneena, jossa näyttelyiden ja kuvataideopetuksen ohella voi
järjestää myös taideleirejä ja viikonloppukursseja.

Asennemuutos on välttämätön, mikäli Riihimäki haluaa muuttaa imagoaan tavalla,
joka toisi tänne lisää asukkaita ja investointeja.

Eero Yrjö-Koskinen
Riihimäen vihreiden puheenjohtaja

Lahden Vihreät: ILMAISET PYSÄKÖINTIPAIKAT, missä niitä on?

Kannanotot – 29. marraskuuta 2007

Yksikään parkkiruutu tässäkään kaupungissa ei ole ilmainen, sillä me kaikki veronmaksajat maksamme niiden kunnossapidosta ja maapohja, jolla ne sijaitsevat on myös rahanarvoista. Pysäköinti on kunnallisella tasolla lähes aina alihinnoiteltua. Suhteessa yhteiskunnallisiin kustannuksiin se on ihan liian halpaa. Keskustan asukkaat joutuvat maksamaan asukaspysäköinnistään ja työnantajat voivat kustantaa työntekijöilleen parkkipaikkoja. Keskustan kauppakeskukset tarjoavat asiakkailleen maksutonta pysäköintiaikaa. Miksi sitten keskustassa tulisi olla lahtelaisten kustantamia ilmaisia pysäköintipaikkoja? [lue lisää »]

Vihreitä linkkejä